1§

Suomen Aivotutkimusseuran tarkoituksena on edistää aivojen ja hermoston tieteellistä tutkimusta ja koota tässä tarkoituksessa yhteen eri aloilla toimivia tutkijoita, joiden työ kohdistuu hermostoon. Aivojen ja hermoston tutkimuksella tarkoitetaan tässä seuraavia tieteenaloja: (1) neuroanatomia ja kuvantaminen, (2) neurobiologia, (3) neuropsykiatria, (4) neurofarmakologia, (5) neurofysiologia, (6) kognitiivinen neurotiede, (7) laskennallinen neurotiede ja neuroinformatiikka (8) neuropatologia (9) kliiniset neurotieteet ja neurologia sekä (10) molekulaarinen neurotiede. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys järjestää kursseja, luento- ja esitelmätilaisuuksia, kokouksia ja harjoittaa julkaisutoimintaa. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

 

 

2§

Yhdistykseen voi kuulua yksityisiä henkilöitä, yhteisöjä ja kannattajajäseninä yrityksiä. Jäsenet ovat joko kotimaisia tai ulkomaisia varsinaisia, kirjeenvaihtaja-, kannattaja- tai kunniajäseniä. Jäsenet hyväksytään hallituksen kokouksessa ja uusista jäsenistä tiedotetaan yhdistyksen jäsentiedotteissa ja vuosikokouksessa. Ulkomaalaisten lukumäärä saa olla enintään 1/3 yhdistyksen koko jäsenmäärästä. Yhdistys voi kuulua jäsenenä alan kansainvälisiin tieteellisiin organisaatioihin.

 

 

3§

Varsinaiset ja kannattajajäsenet suorittavat vuosimaksun, jonka suuruus määrätään vuosikokouksessa seuraavalle vuodelle. Eläkeläiset voivat anoa hallitukselta vapautusta jäsenmaksusta. Jäsen, joka ei ole kahtena perättäisenä vuotena suorittanut jäsenmaksuaan, voidaan hallituksen toimesta erottaa seuran jäsenyydestä.

 

 

4§

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja 10 jäsentä, jotka valitaan mikäli mahdollista kunkin 1 §:ssä mainitun tieteenalan piiristä. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi siten, että kolme heistä on kerrallaan erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan siksi toimikaudeksi, joka valitulla henkilöllä on jäljellä kolmen vuoden toimikaudestaan. Mikäli hallituksen jäsen joutuu eroamaan hallituksesta kesken toimikauden, hänen tilalleen valitaan seuraavassa kokouksessa jäsen jäljellä olevan toimikauden ajaksi saman tieteenalan piiristä. Hallitus kutsuu sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallituksen voi kutsua koolle puheenjohtaja tai kaksi hallituksen jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan, ja vähintään kahden jäsenen läsnäollessa. Hallitus voi pitää kokouksensa myös puhelin- tai sähköpostikokouksena. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa. Juoksevissa raha-asioissa saa rahastonhoitaja yksin kirjoittaa yhdistyksen nimen.

 

 

5§

Yhdistys kokoontuu hallituksen kokoonkutsumana tarpeen vaatiessa tai jos vähintään viisi yhdistyksen jäsentä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti anoo. Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi jäsentä on läsnä.

 

 

6§

Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen valitsemien tilintarkastajien tulee vuosikokoukselle esittää kirjallisesti edellisen vuoden tilien ja hallinnon tarkastuskertomus.

 

 

7§

Vuosikokous pidetään yhdistyksen hallituksen kokoonkutsumana helmi- tai maaliskuussa ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1. hallituksen vuosikertomus ja siitä mahdollisesti aiheutuvat toimenpiteet;
2. tilintarkastajien kertomus ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja rahastonhoitajalle;
3. hallituksen puheenjohtajan vaali joka kolmas vuosi ja hallituksen muiden jäsenten vaali erovuoroisten tilalle;
4. kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan vaali;
5. vuosimaksun suuruus;
6. muita kysymyksiä, joita hallitus tai yhdistyksen jäsen haluaa käsiteltäväksi.

 

 

8§

Kutsu yhdistyksen kokoukseen on hallituksen ilmoitettava vähintään 10 vuorokautta ennen kokouspäivää kirjallisesti kullekin jäsenelle joko kirjeitse, sähköpostitse tai sanomalehti-ilmoituksella, ja kokouskutsussa on huomioitava yhdistyslain 20 §:n määräykset.

 

 

9§

Yhdistyksen ja hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.

 

 

10§

Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi perustaa säätiöitä toimintansa tarkoitusta edistämään yksin tai yhdessä muiden perustajien kanssa.

 

 

11§

Näiden sääntöjen muutosehdotus tai yhdistyksen purkamisehdotus voidaan esittää ainoastaan vuosikokoukselle ja ottaa käsiteltäväksi seuraavassa aikaisintaan kahden viikon kuluttua pidettävässä, tätä varten kokoonkutsutussa kokouksessa tai seuraavassa vuosikokouksessa. Päätös on pätevä jos ehdotusta kannattaa vähintään ¾ annetuista äänistä.

 

 

12§

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on yhdistyksen varat käytettävä aivojen tai hermoston tutkimustyöhön.

 

 

13§

Muissa asioissa noudatetaan yhdistyslakia.

 

 

14§

Seuran yhteydessä toimii Aivotutkimuksen kansalliskomitea, jonka tehtävänä on yhdistää

kansallinen tiedeyhteisö alan kansainvälisiin tiedejärjestöihin ja tutkijayhteisöihin.

 

Kansalliskomitea voi päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran

hallitus vahvistaa kansalliskomitean tekemät oikeustoimet.

 

Kansalliskomitean muodostavat puheenjohtaja ja 5-10 jäsentä. Kansalliskomitean puheenjohtajan ja jäsenet valitsee seuran kokous 3 vuoden toimikaudeksi kansalliskomitean esityksestä. 

 

Kansalliskomitean toimintasuunnitelma liitetään seuran toimintasuunnitelmaan.  Kansalliskomitean on hyväksyttävä erillinen kansalliskomitean tilinpäätös ja

vuosikertomus ennen niiden esittämistä seuran hallitukselle. Kansalliskomitean tilinpäätös ja vuosikertomus sisältyvät seuran tilinpäätökseen ja vuosikertomukseen.

 

 

 

 

 

 

Vuosikokousten pöytäkirjat

​

Sääntömääräinen vuosikokous 31.3.2020

 

Sääntömääräinen vuosikokous 19.3.2019

​

Sääntömääräinen vuosikokous 19.3.2018

​

Sääntömääräinen vuosikokous 22.3.2017

​

Sääntömääräinen vuosikokous 29.2.2016